perjantai 7. joulukuuta 2012

I-ha-haa


...keppihepo hirnahtaa. Kierrätysmateriaalista ommellen saa edullisesti monta keppihevosta. Ruskeat keppihepat Kinuskipilvi ja Suklaasade syntyivät vanhasta ulsterista, joka löytyi kierrätyskeskuksesta yhdellä eurolla. Sinisävyinen runoratsu Keskipäivän Sinitaivas syntyi tilkkulaatikon jämistä. Pesin ulsterin 60 asteessa valkopesuohjelmalla ja kuivasin ulkona. Ainakin tuli todistettua kankaan kestävyys, kerran se kesti hyvänä tuon käsittelyn. Ulsterista saa vielä materiaalia moneen muuhunkin, esimerkiksi villavatiinia patalappujen täytteeksi, reunakantit keppiheppojen riimuiksi tai mihin nyt sitten seuraavaksi tarvitsee nauhaa. Kuva ulsterista löytyy aikaisemmasta blogitekstistä.

Keskipäivän Sinitaivas kantaa iloisena koristeitaan: pitsejä, koristenauhoja, applikaatioita, koristeompeleita ja kirjottua perhosta turvan päällä.

Keskipäivän Sinitaivaan turpaan tein perhosen vapaalla konekirjonnalla. Tämä oli ensimmäinen työ, jossa pääsin testaamaan uutta BSR-tikkausjalkaa. Hyvää jälkeä tuli ja nopeasti. Kaikki riimut voi riisua ja pukea pujottamalla. Kuolaimissa ja ohjaksissa on jousilukko, joten ne saa irroitettua riimuista. Heppojen päät on kiinnitetty kaulasta harjanvarteen liimaamalla, ettei pää pyörisi ympäri. Liimaus on vahvistettu pyörittämällä narua kaulan ympäri. Lopuksi liitoskohta on viimeistelty pyörittämällä kankaasta ommeltu nauha narujen peitoksi.

Suklaasade sai mustat nahkaiset ohjakset käsilaukusta, jonka olen saanut rippilahjaksi.
Keppihepoilla on erityispitkät puukaviot = puuvarret, ne on suunniteltu tandem-ratsastukseen sopiviksi. Varren päässä on pehmuste. Muistaakseni niksipirkassa neuvottiin liimaamaan keppihepan kepin päähän tennispallo, johon on tehty reikä, näin keppi ei kolhi lattioita tai seiniä. Minä säästin virkkaamalla omat tennispallot jämälangoista ja liimasin ne keppien päähän. Liimaminen onnistui, kun virkkasin pallon suuhun pienen putken, jonka sisään keppi pujotetaan.

Runoratsu Keskipäivän Sinitaivas on saanut varren värityksen ylijääneestä talomaalin testipurkista.
En jaksanut alkaa ommella jokaiselle hepalle harjaa käsin, vaan kehitin pikatekniikan harjasten ompeluun.
1. Leikataan sopivan kokoinen pahvi ja siihen keskelle tehdään kapea suorakaiteen muotoinen reikä.
2. Kieputetaan lankaa pahvin ympäri.
3. Asetaan suorakaiteen muotoisen reiän keskelle nauha ja kiinnitetään se kolmiaskelsiksakilla lankoihin. Ompelin 3 kertaa päästä päähän, että varmasti kaikki harjakset kiinnittyivät.
4. Leikataan pahvin sivusta harjakset auki.
5. Valmis harja ommellaan kankaaseen kiinni.

Harjan valmistuksen vaiheet.
Muuta pientä, jota ostin heppiheppojen ompelua varten:
rautakaupasta harjanvarret 3 kpl yhteensä 7,50 €
vanut täytteeksi 11,70 €
riimujen soljet ja renkaat 11,60 €
lankakerä harjaan 4,40 €
Yhteensä siis 35,20 €

Näin edullisesti siis valmistuivat keppihepat kierrätysmateriaalista. Tällä samalla summalla olisi Halpa-Hallista ostanut 7 keppihevosta valmiina. Näin Halpa-Hallin mainoksessa viiden euron heppoja, mutta niillä ei kyllä ollut suuta eikä irrotettavia riimuja. Todettakoon, että ompelukokemusta ei voi mitata rahassa.

Jos joku haluaa kokea tämän saman ompelukokemuksen, niin keppiheppojen kaava löytyy Suuresta Käsityölehdestä 5/2008. Tällä kaavalla tulee melko suuria hevosia ja raskaita pienelle lapselle käsitellä.

Lisäys: Saman tulostettavan kaavan löydät myös täältä http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/suuri_kasityo/ompelu/keppihevonen_1

16 kommenttia:

  1. Upeita! Voi kun meidänkin joulupukki viitsisi tehdä. Ehkä sitten lapsenlapsille...

    VastaaPoista
  2. Mä aion kokeilla tehdä näitä viidesluokkalaisten kanssa käsityötunnilla. Jo syksyllä toivoivat, että kevään tunneilla sit tehtäis kepparit kun on syksy neulottu tylsää lapasta... :) Hienoja tuli sulla ainakin! Mulla vielä testikeppari kesken.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saat hyvin eriytettyä työtä taitotason mukaan, kun jättää suun pois. Ja sitten voi lisätä noita koristeompeleita heppaan tai riimuihin. Suosittelen että pienennät vähän kaavaa-> vanua kuluu vähemmän. Ja jos heppa tulee esteratsastus käyttöön niin sitten keppi aivan minilyhyeksi.

      Poista
  3. Nää on niin hienoja! Varsinkin toi sininen, se on ihan mun lemppari.

    VastaaPoista
  4. Hienoja! Tohon siniseen on varmaan mennyt paljon aikaa. Aattele, jos laskisit materiaalikustannusten lisäksi itsellesi vielä palkkaa. Mulla on KYSYMYS: miten laitat päät kiinni keppiin? Meillä ne haluaa pyöriä siinä kepissä niin, että kangas menee mutkalle. Olen siis vaan teipannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eniten aikaa vei tuossa sinisessä sopivan sävyisten tilkkujen valinta. Sitten vaan leikattiin summittain saksilla neliöitä/ suorakulmioita, miten tilkkua parhaiten riitti ja ommeltiin. Tässä tekniikassa ei tarvitse välittää suorista saumoista ja 90 asteen nurkista. Kävin itse gurun, Vuokkko Isakssonin, pitämän tilkkutyökurssin:)Mutta siis varsinaiseen asiaan, mitä kysyit. 1. keppi niin pitkälle kuin menee eli korviin asti. 2. Levitän liimaa 5-10 cm matkalle keppiin kankaan loppumiskohtaan. 3. Kangas supistetaan ohuella narulla liimakohdan ympäri. 4. Narun peitoksi pyöritellaan kangasnauha. En tiedä miten kestää, pyöriikö, kun ei olla vielä kovin paljoa ratsasteltu.

      Poista
  5. Hyvä kun mainitsit tuosta valmiin hevosen painosta, joka saattaa olla liian raskas pienille lapsille. Meillä on vielä pieniä ratsastajia, joille olen saman mallin keppihevosia ajatellut tekeväni. Mutta ehkä pienille keppiponit ovat sopivampia :)

    Hyvä idea tuo harjan tekeminen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisalle: Hertan Ryysymytty blogista löytyy kuva ja vinkki, mistä saa pienemmän keppiponin kaavat: http://hertanryysymytty.blogspot.fi/2010/03/viimeisin-tildaus.html

      Poista
  6. Onpas todella kauniita keppihepoja! Kiitos myös hyvistä valmistusvinkeistä!

    VastaaPoista
  7. Kiitos pienemmän kaavan linkistä! Tuo malli ei kuitenkaan ole ihan sitä mitä haen.

    Löysin onneksi saman SK:n kaavan Kodin Kuvalehden sivuilta. Leikkasin ja liimasin kaavat kasaan, mutta niille kävikin köpelösti (blogissa lisää). Onneksi muistin että valmis heppa painaa paljon. Ei enää niin harmitakaan, koska seuraavat muistan tulostaa pienempinä.

    VastaaPoista
  8. Kiitos vinkeistä! Mulla on tavoitteena saada muutama keppari tehtyä syyskuun aikana ja noilla ohjeilla pääsee saa ihanasti oiottua muutamankin työlään vaiheen.

    VastaaPoista
  9. Hienoja ja siistejä ovat! Mutta ohjat eivät lähde leuasta vaan kuolaimista, olet niin hienot suitsetkin tehnyt silmien kanssa nii ohjat vois siirtää ;) eihän kuolaimilla muuten mitään virkaa ole!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinhän se taitaa olla, mutta pienen lapsen on helpompi ratsastaa ja käsitellä hevosta, kun ohjat ovat kiinni hevosen "keskipisteessä".

      Poista

Kiitos kommentistasi, se ilahduttaa takuuvarmasti.