maanantai 23. joulukuuta 2013

Pikkuväen joulupuuhia

Yhtä lailla meidän perheen pienimmät osallistuvat joulun valmisteluun. Tyttö on askarrellut alusta loppuun asti nämä joulukortit. Hän leikkasi, liimasi ja koristeli. Minä autoin hokemalla vieressä: "Ei enempää liimaa." Tontut löytyvät Paapin blogista, sieltä saa tulostella omaan käyttöön.


Löysin kaapin perältä tyynyliina-aihioita, joita olen aloitellut opiskeluaikoinani. Olin painanut niihin valmiiksi kukkia. Annoin tytön koristella tyynyliinoja vielä lisää kangastusseilla. Hän taiteili ainakin kukan, tytön, kynttilän, kissan koiran, talon, hämähäkin... eikä loppua meinannut tulla millään. Nämä tyynyliinat menevät isovanhemmille.


Leipomisvuorossa oli joulutorttuja. Tyttö sai laittaa valmiit taikinalevyt pellille ja voidella ne kananmunalla. Minä truuttasin päälle luumuhilloa ja vaniljakreemiä. Nämä joulutortut eivät ehkä ole kovin kauniita, mutta todella nopeita tehdä.


Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, Kangaskorjaamo hiljenee joulunviettoon, tavataan taas ensi vuonna käsitöiden parissa. Hyvää Juolua kaikille.
p.s. Pikkuveli on osallistunut jouluvalmisteluihin repimällä meidän joulupuuta alas seinältä. Se tuli teipattua sittenkin liian alas.

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Tiernapupu

Kokeilin vaatettaa "nuken" karkkipaperilla. Keskeneräisten käsitöiden kaapista löytyi virkattu pupu, jolta on viimeiset seitsemän vuotta puuttuneet kasvot ja vaatteet. Alunperin pupusta piti tulla pieni avaimenperä, mutta jokin meni virkatessa pieleen ja pupu suureni kuin Liisa Ihmemaassa.






Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle.
Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on.
Ja me toivotamm', ja me toivotamm', onnellista ja hyvää joulua.
Ja sitä taivaallista ystävyyttä, joka meidän kaikkemme ylitse käy.












Ajattelin tehdä pupulle söpösen mekkosen, mutta siitä tulikin tiernapoikien esiintymisasu. Vuoritin mekon, niin sain tehtyä kuminauhakujan pääntielle. Mekko oli helppo pukea suurikorvaiselle otukselle, kun siinä oli suuri pääntie ja pukemisen jälkeen kiristin pääntien kuminauhalla.


Virkatun pupun ohje löytyy Suuresta Käsityölehdestä 11-12/2002. Lisäsin korvien reunaan virkkaussilmukoiden sisään rautalankaa, niin korvia saa väänneltyä eri asentoon.

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Joulukuusennauhasta joulukuusi ja muita joulukoristeita

Minulla on kaksi periaatetta joulukoristelussa. Joulukoristeiden pitää mahtua yhteen pahvilaatikkoon, enempää en säilö kausituotteita kodinhoitohuoneen yläkaapissa. Toisekseen kaikkia joulukoristeita ei tarvitse purkaa laatikosta joka joulu. Muutamalla joulukoristeella viettää hyvin yhden joulun.

Joulukoriste numero yksi syntyi maalarinteipistä, kuusen latvatähdestä sekä neljästä ja puolesta metristä joulukuusenkoristenauhaa. Ensin heijastin taskulampulla kuusen pienoiskuvan seinään ja merkitsin oksien paikat. Näin sain melkein symmetrisen joulupuun aikaan. Tämä meidän joulukuusi ei varsise, eikä vie tilaa, eikä tuoksu liikaa, eivätkä lapset saa kaadettua sitä kumoon.



 Latvatähti paikoilleen.




Joulukoriste numero kaksi syntyi lasipurkista, jäkälästä, merisuolasta ja kynttilöistä. Uskaltaisinko väittää, että tämä on turvallinen tapa polttaa kynttilöitä lapsiperheessä. Suolassa kynttilät pysyvät tukevasti pystyssä. Jos kynttilä kaatuisi, niin kuuma tali valuisi purkin pohjalle, eikä liekki saisi tulipaloa aikaan. Tuo yksi kynttilä on vaan vielä liian pitkä.



Ensi jouluksi mieleni tekisi virkata joulukuusi tai pari. Tässä olisi ohjettakin, sama englanniksi ja suomeksi.

Vihreän joulukuusennauhan etsiminen oli yllättävän haastavaa, neljännestä tavaratalosta löytyi. Opin myöskin, että nauhaa kutsutaan punokseksi.

tiistai 10. joulukuuta 2013

Isoäidinruutuja

Ompelin pitkähihaisen imetyspaidan. Piristeeksi virkkasin kaksi isoäidinneliötä taskuiksi. Tarkoituksella virkkasin taskut vähän eriparisiksi. 


 Tukikangasta käytin reilusti, jotta taskut olisi helppo ommella kiinni, eikä trikookangas venyisi ompelun aikana tai käytössä. Ensiksi vuoritin taskut valkoisella trikoolla ja trikoovuorin yläreunaan silitin tukikankaan. Paidan nurjalla puolella on reilu pala tukikangasta taskun takana. Suihkutettava sprayliima oli myös oiva apuri, kun etsin taskuille sopivaa korkeutta. Liima kiinnittyi aina uudelleen, kuin tarranauha. Ompelukin oli helppoa, kun tasku oli liimattu paikoilleen.


Täältä löytyvät aiemmin ompelemani maitopaidat
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/07/metsainen-imetyspaita.html
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/08/sinista-ja-punaista.html

perjantai 6. joulukuuta 2013

Makeita pussukoita

Karkkipaperihulluus iski. Yksi pussukka lähtee blogiarvonnan voittajalle ja toinen lähtee ystävälle. Loput saan pitää itse!

Karkkipapereiden ompeleminen on kuin 1000 palaisen palapelin kokoamista. Yritin saada kuviot jatkumaan yhtenäisinä paperista toiseen ja välillä onnistuinkin. 


Meikkipussukoiden sisäpuoli on kosteutta hylkivää ulkoilukangasta. Kolikkopussien sisäpuoli on puuvillaa. En jaksanut huolitella puuvillatilkkuja ympäri, vaan leikkasin tilkun reunat harkkosaksilla, niin kangas ei rispaannu käytössä. Syyskuussa bloggasin jo karkkipapereista ommellun kynäpenaalin ja sen yhteydessä olivat tarkemmat ompeluohjeet.


Yhtään karkkia ei tarvinnyt syödä näitä ommellessa, kaikki käärepaperit löytyivät jemmalaatikosta ja vielä jäi ylikin.  Seuraavaksi voisi tehdä ruokalapun vauvalle tai nukelle mekon.

tiistai 26. marraskuuta 2013

Hei, me urheillaan

Ryhdistäydyin ja tein parit tylsät perushousut. Itselleni ompelin vuorilliset ulkoiluhousut, joihin olen kankaat ostanut jo 3,5 vuotta sitten. Vanhat ulkoiluhousuni olen ostanut vuonna -98, joten oli se jo aikakin tarttua toimeen.  Miehelle ompelin mustat verkkarit. Molempiin housuihin tein sivusaumaan vetoketjulliset taskut.



Kaavana käytin collegehousujen kaavaa NOVITA 3/2004 -lehdestä. Tuulihousut leikkasin vähän suuremmilla saumanvaroilla, että housujen alle saa puettua välikerroksia. Housujen vuorittaminen on helppo nakki: Vuorin lahje jätetään pari senttiä pussittamaan, niin päällikangas saa laskeutua vapaasti. Ei muita kommerverkkejä.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Linnanneito

Aikaisemmin ompelemani muumimekko on nyt sopiva. Valokuvissa huomaa hyvin, että sininen collegekangas on miehustassa eri rullalta kuin rimpsuissa. Hiharimpsut eivät ole kaikkein käytännöllisimmät, mutta ruokailun ajaksi rimpsut voi tunkea hihan sisälle, niin ketsupit eivät sotkeudu hihoihin.


tiistai 19. marraskuuta 2013

Omenapuumekko

Viimeiset palat Metsäisestä joustofroteesta kuluivat liivimekkoon, koko 104 cm. Mekossa on pituutta reilusti, joten toivon käyttöikää tälle vaatteella ainakin pari vuotta.

Liivimekon rintaan kohdistin puun ja virkkasin helmilangasta puuhun omenat. Olen tehnyt jo kaksi liivimekkoa omenoilla, mutta nyt vihdoinkin oma tyttöni sai omenapuumekon.

Kangas ei millään riittänyt täyteen pituuteen, joten tein valenapitusolkaimet. Eli nappi on vain koristeena ja olkain on tikattu kiinni etukappaleeseen.

Ompelin jäljelle jääneitä tilkkuja yhteen suuremmiksi palasiksi, niin sain tehtyä vielä neljä kestovaippaa. Nämä ovat vaippahyllyn piristys.

Nyt on sisaruksilla samisteluasut : )

Metsä-joustofroteeta tuli alunperin ostettua kaksi metriä ja siitä on valmistunut:
potkuhousut http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/11/potkarit-triplana-harmia-tuplana.html
puolipotkuhousut http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/01/hyvaa-yota.html
kaksi liivimekko ja housut -settiä http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/01/liivimekko-ja-housut.html

tiistai 12. marraskuuta 2013

Farkkupotkarit

Tein äskettäin itselleni joustofarkkuja ja muutama hyvä idea jäi takataskuun. Niinpä ompelin vauvalle farkkupotkuhousuja fiinillä takataskulla. Kankaana on joustocollege.

Farkkupotkareiden sivusauma on tikattu kaksoisneulalla tikkauslangalla. Takataskut eivät ole oikeita, vaan ne on kirjottu helmilangalla. Helmilanka laitetaan ompelukoneeseen alalangaksi. Tämä on suosikki kirjontatekniikkani. Valmista tulee nopeasti ja lopputulos vastaa suunnitelmaa.
Mustat potkarit valkoisella tikkauksella
Ruskeat potkarit oransilla tikkauksella
Kirjoittelen lyhyen ohjeen, miten ommellaan helmilanka alalankana:
1. Aluksi puolataan helmilankaa puolaan.


2. Puolakotelon ruuvia löysytetään, että paksu helmilanka luistaa paremmin. Minun puolakotelossani hyvä määrä oli ruuvata puoli kierrosta. Langan luistavuuden voi testata roikottamalla puolakoteloa langan varassa ja hyppyyttämällä lankaa, niin kuin jojoa. Jos hypyttämällä saa puolakotelon tipahtamaan vähän alaspäin, niin langankireys on sopiva. Tämä ohje pätee myös ihan tavalliselle ompelulangalle.

Jos ompelukoneessa on vaakapuola, eikä erillistä puolakoteloa ollenkaan, niin saattaa olla että kirjontaommel helmilangalla onnistuu aivan ilman erikoissäätöjä. Uudemmilla Husqvarnoilla olen ainakin onnistunut saamaan hyvää jälkeä. Vaakapuolalla varustetuissa ompelukoneissa joutuu ruuvailemaan pois koko puolakotelon, mutta kyllä niissäkin saa alalangan kireyttä tarpeen vaatiessa säädettyä.

3. Sitten jäljennetään kuvio kankaan nurjalle puolelle ja ommellaan viivaa pitkin. Ompeleeksi voi valita suoran tai siksakin. Ylälangaksi kannattaa laittaa helmilangan kanssa saman värinen ompelulanka. Kankaaan nurjalle puolelle kiinnitin tukikankaan kirjonnan ajaksi. Avoin applikaatiopaininjalka helpottaa viivan seuraamista. 

4. Lopuksi muistetaan kiristää alalangan kireys takaisin alkuperäiseksi.

Näiden housuompelujen jälkeen olemme omavaraisia, eli kaupan housuihin ei vauvaa tarvitse pukea. Katsotaan sitten tilannetta uudelleen, kun saavutamme seuraavaan vaatekoon.

Täältä löytyy lisää helmilangalla ommeltuja kuvioita:
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2015/09/paikoillenne-valmiit-hep.html
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2015/02/delfiineja-ystavanpaivaksi.html
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2014/06/rallihousut-ja-muita-virityksia.html
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2015/06/koristeompeleita-suoralla-ja-siksakilla.html

lauantai 9. marraskuuta 2013

Arvonta suoritettu

...ja onnettaren suosikki oli Anu. Onneksi olkoon. Anu kommentoi, että "korjaamista tai vaihtoa kaipaa mun suosikkitalvitakin vetoketju ja reikä löytyi tänään tyttären sukkahousujen pyllysaumasta... "

Täällä Kangaskorjaamolla asiat tuppaavat joskus venymään, mutta nyt yritän olla reipas. Lupaan Anulle, että postitan karkkipapereista ommellun pussukan heti, kun hän on korjannut takkinsa vetoketjun ja sukkahousujen reiän. Reilu sopimus? No vitsailu sikseen, pussukka tulee sitten kun se on valmis. Otahan yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä : )



tiistai 5. marraskuuta 2013

Potkarit triplana, harmia tuplana

Tein kolmet potkuhousut sarjatyönä. Tässä kuvakollaasia, millaista se on kun homma vastustaa niin maan perusteellisesti.

Jos napinläven tekee takakappaleen puolelle, niin olkaimen pää jää törröttämään hienosti. Ei näin. Etukappaleen olkaimeen siis tehdään napinläpi!

Eikä nuo olkaimien resorireunat nyt muutenkaan niin tarkasti osuneet kohdalleen, onneksi kyseessä on nurjapuoli.

 Tuonne nilkan kohdalle meinaa jäädä aina reikä.


Tässä on piilokuva; etsi henkseleiden jatkokohta. Jokaikiseen potkuhousun olkaimeen tein jatkopalan. Oliko minulla alunperinkin lyhyt kaava vai ehtikö vauva kasvaa pari senttiä näitä ommellessa. Minulla on jotain perintöneppareita, joita kokeilin käyttää pois. Niitä todellakin tuli käytettyä noin parikymmentä, että sain vastinkappaleet osumaan ja nepparin pysymään kiinni. (Mutta tuohon resorikanttaukseen, joka kiertää olkaimen, olen tyytyväinen.)

Raitojen kohdistuksen otin varman päälle ja nuppineulasin kappaleet yhteen jokaisen raidan kohdalta, ompelin ensin ompelukoneella ja sitten ilman nuppineuloja saumurilla. Ja tadaa, raidat ovat puoli senttiä huti! Ylemmästä kuvasta näkyy myös "taitava raitojen kohdistus".

Tässä on hyvä kuvion kohdistus. Vauvalla on nyt puu ahterissa ;)

Valmis trio. Lopuksi vielä saumuri piti viedä huoltoon, se alkoi hyytyä paksujen joustofroteiden ompelussa. Ei muuta kuin uudella innolla eteenpäin ja seuraavaa vaatetta työn alle, kyllä se siitä.

 Vielä on perjantaihin asti aikaa käydä osallistumassa arvontaan täällä blogissa.

perjantai 1. marraskuuta 2013

Myöhästyneet onnittelut

Oho, menipäs se vuosi äkkiä. Kuvittelin aloittaneeni bloginpidon vasta marraskuusssa, mutta vuosi tuli täyteen jo lokakuun 12. päivä. Yksivuotissynttäreiden kunniaksi pidän arvonnan.

Voittajalle on tarjolla karkkipapereista ommeltu pussukka. Karkkipaperien merkin saa voittaja itse valita, kunhan niitä vain kohtuudella on saatavilla. Pussukan kokoonkin voittaja saa vaikuttaa, sellainen keskikokoinen toilettilaukku voisi olla maksimikoko.

Arvontaan osallistut kommentoimalla tätä tekstiä. Koska olemme nyt Kangaskorjaamolla, niin kerro viestissäsi mikä teillä kaipaa korjausta. Muista kirjoittaa perään tunnistettava nimimerkki. Arvontaan voi osallistua 8.11.2013 klo 23:00 saakka. Arvonnan voittajalla on viikko aikaa ilmoittautua, muuten palkinto arvotaan seuraavalle. Otan yhteyttä myös voittajaan, jos kommentista pääsen sähköpostiosoitteen jäljille tai muuten tunnistan.

Blogin pitämistä aion jatkaa seuraavankin vuoden, jos vain kuvattavaa ja kirjoitettavaa riittää. Nyt kun on alkuun päässyt, niin kirjoittaminenkin sujuu nopeammin. Aluksi jännitti kovasti, että mitä tänne uskaltaa kirjoittaa.

Muiden blogien seuraaminen on myös jännittävää. Sitä ei koskaan tiedä, mistä seuraavaksi saa valtavan hyvän inspiraation, jota on pakko kokeilla, kuten nämä suikalelegginsit.

p.s. Meillä korjausta kaipaa keittiöjakkara, sen jalasta on irtoamaisillaan yksi sellainen musta kuminen tulppa. Se on haljennut, eikä enää pysy teipillä kiinni.

tiistai 29. lokakuuta 2013

Taidetta takataskussa

Ompelin toiset täsmälleen samanlaiset farkkulegginssit kuin aiemmin. Nyt tein astetta fiinimmät takataskut. Omat piirrustelutaidot loppuivat, joten otin Google-kuvahaun apuun. Taikasanaksi osoittautui "tribal". Kun sen kirjoittaa ensimmäiseksi hakusanaksi, niin löytyy sopivan yksinkertaisia kurveja kirjottavaksi. Täysosuma tuli hakusanoilla "tribal swan". Tein kirjonnan vaaleanpunaisella muliinilangalla kahdella säikeellä.
 takataskun kirjonta

Mittailin kaupasta ostettuja farkkuja ja tein istumatestejä, jotta sain sijoitettua takataskut niin, että joutsenen kuva ei hankaudu tuoliin. Uskon kyllä kirjonnan kestävän käytössä, ainakin muissa vaatteissani kirjonnat ovat kestäneet hyvänä, mutta otin varman päälle. 

Ei tuo joutsen taida paljon paidan helman alta vilahdella, mutta takataskuissa ruukaa olla jonkinlaiset tikkaukset, niin miksipä ei kerralla tekisi kunnolliset.

farkkulegginssit ommellen

Tein vielä kolmannet legginssit mustasta joustocollegesta. Niitä en kuvannut tänne blogiin, kun ne ovat aivan tavalliset. Sen verran kerron, että joustocollegesta tehdessä sain kaventaa kaavaa n. 1,5 cm, kun  college antaa myöden enemmän. Näihin farkkulegginsseihin olisi voinut laittaa 0,5 cm lisää saumanvaroja, niin mahtuisi sukkahousut alle paremmin. Täällä oli jo välillä lunta maassa.

Toiset ompelemani farkkulegginssit löytyvät yksi postaus taaksepäin. Samalla kerron myös miten selvisin ompelusta, kun kangasta oli 17 cm liian vähän housuihin.

maanantai 21. lokakuuta 2013

Farkkulegginssit

ompele farkkulegginssit

Tämä pihi ompelija (kuva yllä) tilasi farkkukangasta 10 cm liian vähän. Esipesun jälkeen kangasta oli 17 cm liian vähän, mutta kyllä siitä vielä housut saatiin!

housujen leikkuusuunnitelma

Leikkasin etu- ja takakappaleet erisuuntiin. Takakappaleen haarakaari ei mahtunut kankaalle kokonaisena, joten toteutin sen jatkopalalla. Takakappaleen kaarrokkeen leikkasin kankaan sivusta kolmessa osassa. Kaarrokkeeseen tuli saumat takataskujen päälle. Takataskuihinkin kangasta riitti ja vielä jäi palanen ylikin. Kaavat Modasta 7/2013. Lahkeisiin sai lisätä pituutta 10 cm ja vyötäröä piti madaltaa.
housujen takakaarroke


Takataskuun kirjoin käsin sydämen malliset tikkaukset. Suunnittelin koukerot ihan itse. Pistelin violetilla muliinilangalla violetille pohjalle, niin kuviot erottuvat sopivan maltillisesti  Taskut ovat juuri sopiva paikka harjoitella kirjontaa. Jos kirjonta menee pieleen, niin tilalle voi leikata uuden taskun.
taskun kirjonta

Lasten housuja tehdessä haarakaareen voisi myös lisätä jatkopalan niin saisi samasta kankaan leveydestä useamman vaatekappaleen. Miettii pihi ompelija....

Seuraavasssa postauksessa on farkkulegginssien takataskuun kirjottu joutsen.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Pahaa sutta ken pelkäisi osa III

Sepe Susi vauhdissa jälleen. Ompelin lahjapaidan koossa 104. Selkään painoin kangasvärillä Sepe Suden hahmon. Perunasta kaiversin leimasimen, jolla painoin mustia jalanjälkiä. Jalanjäljet onnistuivat hienosti testitilkulle, mutta kuinka ollakaan valmiiseen paitaan sain aikaan vain sutta ja sekundaa! 
Paita edestä

Paita takaa
Kaava Ottobre -lehdestä 1/2013 Formal or Fun t-paita. Kokeilin nopeuttaa kaavojen piirtoa ja piirsin etu- ja takakappaleen kaavat päällekkäin kaavapaperille. Tässä kaavassa se onnistui kun etu- ja takakappale olivat samanlevyisiä, vain pääntien ja kädentien kaaret piti piirtää erikseen. Kangasta leikatessa sitten pitää olla tarkkana kumpaa viivaa seurailee.

Jatkosarjassa aikaisemmin ilmestyneet
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/09/pahaa-sutta-ken-pelkaisi.html
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/09/pahaa-sutta-ken-pelkaisi-osa-ii.html

Vieläkään ei ole Sepellä valmista possupaistia eli jatkoa luvassa.

maanantai 7. lokakuuta 2013

Ommellut säärystimet


Ompeluystäväni lahjoitti minulle tunikastaan yli jääneet joustofroteetilkut. Mietin teenkö huivin vai säärystimet... säärystimet veivät voiton!

Ensin yhdistelin tilkkuja suuremmaksi kankaaksi. Säärystimen yläreunaan ompelin kuminauhakujan, niin säärystimet pysyvät jalassa paremmin. Sivusaumaan tein kuminauhapoimutuksen. Valmiissa säärystimissä saumat eivät kovin paljoa erotu rypytyken ansiosta. Kuminauhapoimutuksen kanssa voi lähteä myös kikkailemaan. Poimutuksen voisi ommella molempiin sivuihin, vinottain säärystimen ympäri tai pätkissä eri puolelle.
Säärystinkankaat on kasattu tilkuista.

Säärystimien ompelu jatkui... Vaatehuoneen hyllyssä ovat odottaneet vauvan villahousut jatkokäyttöä. Tämä taitaa olla jo puhki kulunut idea ommella neulevaatteesta säärystimet. Valmista tuli supernopeasti, ompelin vain kuminauhan käänteen sisään. Housujen haaraosasta voisin tehdä joskus myöhemmin pussukan ja varvasosista tulisi pipoon hyvät koiran korvat.