lauantai 12. tammikuuta 2013

Villasukat ja lapaset väärinpäin

Opettelin kutomaan villasukat varpaista varteen eli väärinpäin. Seurasin Ullaneuleen sivuilta löytyvää ohjetta ja lisäapua etsin Varpaista varteen -kirjasta (Melissa Morgan-Oakes). Terän päälliosan kuvioneuleeksi kehittelin kahden silmukan palmikon, joka siirtyy aina seuraavalla kerroksella silmukan verran oikealle muodostaen vinoraidoituksen.

Villasukat varpaasta varteen.
Mitä opin:
Vain hätätilanteessa kannattaa kutoa villasukkia väärinpäin. Kuten silloin, jos pelkää langan loppuvan kesken. Tämä ei ollut todellakaan yhtään helpompaa.

Kärjen lisäykset kannattaa tehdä langankierroilla. Langankiertojen kohtaan ei jää huomattavaa reikää, kun puikon alkuun/ loppuun kudotaan yksi tavallinen reunasilmukka, jonka jälkeen/ edellä tehdään lisäys. Kiertämällä lanka puikolle silmukaksi toiseen suuntaan puikon alussa ja lopussa saa lisäykset kallistumaan oikealle tai vasemmalle ja sulautumaan paremmin reunasilmukkaan. Aluksi tein lisäykset nostamalla edellisen kerroksen silmukoiden välisen lankalenkin, mutta tämä tapa kiristää sukan kärjen ruttuun.

Valmis ja sopivan kokoinen mallisukka on hyvä apu, kun suunnittelee kantapään kohtaa. Kantapään kudoin kuten ennenkin kantalapulla ja kantapohjan kavennuksilla. Alkuun se näytti hassulta, mutta nyt on jo silmä tottunut.

Varren päättely pitää muistaa tehdä erityisen löysästi suurilla silmukoilla, että varsi venyisi hyvin puettaessa. 

Lapaset sormenpäistä ranteeseen.

Testasin myös lapasen kutomista väärinpäin eli kärjestä varteen, kun minulla oli sopivasti kaksi jämälankakerää. Lapasen aloitus ja lisäykset onnistuivat ihan samoilla opeilla kuin sukassakin. Peukalon kohdalla päättelin 3 silmukkaa ja lisäsin tilalle 11 silmukkaa, niin sain tehtyä kiilapeukalon. Ennen rannetta lanka piti katkaista, että sain kudottua peukalon. Tässä vaiheessa neuleessa oli kiinni 7 puikkoa! Olisi pitänyt ottaa kuva. Lapasten kutominen kärjestä varteen oli jo myönteisempi kokemus, kun osasin jo alkeet.

Seuraavana haasteena olisi opetella sitten macig-loop-tekniikka eli kaksi sukkaa/lapasta yhtä aikaa pyöröpuikoilla. Joltakin kuulin, että tämä varpaista varteen -tekniikka luonnistuisi myös paremmin pyöröpuikoilla. Myös erilaiset sukankantapäät ovat testilistallani.

Tässä ovat villasukat, joissa lanka loppui kesken, mutta eipä hätää, keksin oivan idean jatkaa lankaa, niin että lopputulos näyttää kuitenkin suunnitellulta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, se ilahduttaa takuuvarmasti.