maanantai 23. joulukuuta 2013

Pikkuväen joulupuuhia

Yhtä lailla meidän perheen pienimmät osallistuvat joulun valmisteluun. Tyttö on askarrellut alusta loppuun asti nämä joulukortit. Hän leikkasi, liimasi ja koristeli. Minä autoin hokemalla vieressä: "Ei enempää liimaa." Tontut löytyvät Paapin blogista, sieltä saa tulostella omaan käyttöön.


Löysin kaapin perältä tyynyliina-aihioita, joita olen aloitellut opiskeluaikoinani. Olin painanut niihin valmiiksi kukkia. Annoin tytön koristella tyynyliinoja vielä lisää kangastusseilla. Hän taiteili ainakin kukan, tytön, kynttilän, kissan koiran, talon, hämähäkin... eikä loppua meinannut tulla millään. Nämä tyynyliinat menevät isovanhemmille.


Leipomisvuorossa oli joulutorttuja. Tyttö sai laittaa valmiit taikinalevyt pellille ja voidella ne kananmunalla. Minä truuttasin päälle luumuhilloa ja vaniljakreemiä. Nämä joulutortut eivät ehkä ole kovin kauniita, mutta todella nopeita tehdä.


Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, Kangaskorjaamo hiljenee joulunviettoon, tavataan taas ensi vuonna käsitöiden parissa. Hyvää Juolua kaikille.
p.s. Pikkuveli on osallistunut jouluvalmisteluihin repimällä meidän joulupuuta alas seinältä. Se tuli teipattua sittenkin liian alas.

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Tiernapupu

Kokeilin vaatettaa "nuken" karkkipaperilla. Keskeneräisten käsitöiden kaapista löytyi virkattu pupu, jolta on viimeiset seitsemän vuotta puuttuneet kasvot ja vaatteet. Alunperin pupusta piti tulla pieni avaimenperä, mutta jokin meni virkatessa pieleen ja pupu suureni kuin Liisa Ihmemaassa.






Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle.
Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on.
Ja me toivotamm', ja me toivotamm', onnellista ja hyvää joulua.
Ja sitä taivaallista ystävyyttä, joka meidän kaikkemme ylitse käy.












Ajattelin tehdä pupulle söpösen mekkosen, mutta siitä tulikin tiernapoikien esiintymisasu. Vuoritin mekon, niin sain tehtyä kuminauhakujan pääntielle. Mekko oli helppo pukea suurikorvaiselle otukselle, kun siinä oli suuri pääntie ja pukemisen jälkeen kiristin pääntien kuminauhalla.


Virkatun pupun ohje löytyy Suuresta Käsityölehdestä 11-12/2002. Lisäsin korvien reunaan virkkaussilmukoiden sisään rautalankaa, niin korvia saa väänneltyä eri asentoon.

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Joulukuusennauhasta joulukuusi ja muita joulukoristeita

Minulla on kaksi periaatetta joulukoristelussa. Joulukoristeiden pitää mahtua yhteen pahvilaatikkoon, enempää en säilö kausituotteita kodinhoitohuoneen yläkaapissa. Toisekseen kaikkia joulukoristeita ei tarvitse purkaa laatikosta joka joulu. Muutamalla joulukoristeella viettää hyvin yhden joulun.

Joulukoriste numero yksi syntyi maalarinteipistä, kuusen latvatähdestä sekä neljästä ja puolesta metristä joulukuusenkoristenauhaa. Ensin heijastin taskulampulla kuusen pienoiskuvan seinään ja merkitsin oksien paikat. Näin sain melkein symmetrisen joulupuun aikaan. Tämä meidän joulukuusi ei varsise, eikä vie tilaa, eikä tuoksu liikaa, eivätkä lapset saa kaadettua sitä kumoon.



 Latvatähti paikoilleen.




Joulukoriste numero kaksi syntyi lasipurkista, jäkälästä, merisuolasta ja kynttilöistä. Uskaltaisinko väittää, että tämä on turvallinen tapa polttaa kynttilöitä lapsiperheessä. Suolassa kynttilät pysyvät tukevasti pystyssä. Jos kynttilä kaatuisi, niin kuuma tali valuisi purkin pohjalle, eikä liekki saisi tulipaloa aikaan. Tuo yksi kynttilä on vaan vielä liian pitkä.



Ensi jouluksi mieleni tekisi virkata joulukuusi tai pari. Tässä olisi ohjettakin, sama englanniksi ja suomeksi.

Vihreän joulukuusennauhan etsiminen oli yllättävän haastavaa, neljännestä tavaratalosta löytyi. Opin myöskin, että nauhaa kutsutaan punokseksi.

tiistai 10. joulukuuta 2013

Isoäidinruutuja

Ompelin pitkähihaisen imetyspaidan. Piristeeksi virkkasin kaksi isoäidinneliötä taskuiksi. Tarkoituksella virkkasin taskut vähän eriparisiksi. 


 Tukikangasta käytin reilusti, jotta taskut olisi helppo ommella kiinni, eikä trikookangas venyisi ompelun aikana tai käytössä. Ensiksi vuoritin taskut valkoisella trikoolla ja trikoovuorin yläreunaan silitin tukikankaan. Paidan nurjalla puolella on reilu pala tukikangasta taskun takana. Suihkutettava sprayliima oli myös oiva apuri, kun etsin taskuille sopivaa korkeutta. Liima kiinnittyi aina uudelleen, kuin tarranauha. Ompelukin oli helppoa, kun tasku oli liimattu paikoilleen.


Täältä löytyvät aiemmin ompelemani maitopaidat
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/07/metsainen-imetyspaita.html
http://kangaskorjaamolla.blogspot.fi/2013/08/sinista-ja-punaista.html

perjantai 6. joulukuuta 2013

Makeita pussukoita

Karkkipaperihulluus iski. Yksi pussukka lähtee blogiarvonnan voittajalle ja toinen lähtee ystävälle. Loput saan pitää itse!

Karkkipapereiden ompeleminen on kuin 1000 palaisen palapelin kokoamista. Yritin saada kuviot jatkumaan yhtenäisinä paperista toiseen ja välillä onnistuinkin. 


Meikkipussukoiden sisäpuoli on kosteutta hylkivää ulkoilukangasta. Kolikkopussien sisäpuoli on puuvillaa. En jaksanut huolitella puuvillatilkkuja ympäri, vaan leikkasin tilkun reunat harkkosaksilla, niin kangas ei rispaannu käytössä. Syyskuussa bloggasin jo karkkipapereista ommellun kynäpenaalin ja sen yhteydessä olivat tarkemmat ompeluohjeet.


Yhtään karkkia ei tarvinnyt syödä näitä ommellessa, kaikki käärepaperit löytyivät jemmalaatikosta ja vielä jäi ylikin.  Seuraavaksi voisi tehdä ruokalapun vauvalle tai nukelle mekon.