perjantai 9. kesäkuuta 2017

Inspiraatiota takataskusta ja blogiystävän merkityksestä

Tämä postaus on omistettu sinulle, joka kaipaat piristystä bloggaamiseen. Samalla esittelen ompelemani kesäiset caprihousut, joiden takataskun tikkauskuvio syntyi kotikuntani vaakunan pohjalta.

caprit ommellen


Minulla on ollut samanväriset kesähousut, mutta ne ovat jo kuluneet ja haalistuneet. Nyt oli aika siis ommella uudet housut. Miettiessäni sopivaa tikkauskuviota takataskuun mieleeni palautui huhtikuun teemakäsityön aihe, oma maakunta. Syntymäkuntani Lehtimäen vaakuna onkin oiva aihe kirjottavaksi farkkujen takataskuun. Pelkistin vaakunaa ja otin mukaan viidestä lehdestä vain kaksi. Tykkään lopputuloksesta kovasti. Housujeni takataskut kertovat: minun juureni ovat Lehtimäellä.

Tänä vuonna blogissani on siis menossa teemakäsityöhaaste 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Jokaisella kuukaudella on oma teemansa. Olen jo aikaisemmin pitänyt tavasta rakentaa käsitöitä teemojen ympärille ja erityisesti tänä vuonna se on ollut hyvin inspiroivaa. Luovuus ja ideat virtaavat aivan uusia uomia pitkin. Saan tehdä mielekkäitä käsitöitä tarpeeseen ja käsitöilläni on sanoma, jonka muistan vielä tämän juhlavuoden jälkeenkin. Housujen takataskujen sanoma kuuluu tarkemmin näin: olen suomalainen ja kotoisin Lehtimäeltä.

tikkausidea vaakunasta


Blogini lukijoille minä haluan jakaa roppakaupalla inspiraatiota. Katsele ympärillesi, jossain siellä odottaa täydellinen tikkauskuvio taskun koristeeksi tai täydellinen tarina jaettavaksi lukijoillesi. Muita blogeja selatessani pysähdyn ihmetellen sellaisen blogitekstin äärelle, jossa kerrotaan bloggausinnon kadonneen. Tekstiä ei synny tai punainen lanka on hukassa. Blogitekstin kommenteista löytyy myötätuntoa toisilta bloggaajilta: "Sellaista se on välillä. Mustakin tuntuu joskus samalta." Minä haluaisin vastata, että minulla on inspiraatiota vaikka muille jakaa. Valitettavasti minulla ei ole käsitystä siitä, mitä sinä mahdat tarkoittaa. Tuntuu kuitenkin, että tämän kirjoittaminen ei ole oikein soveliasta toisen ahdingon keskellä. Bloggaus on minulle mielekäs harrastus. Saan ylläpitää kirjoitustaitoani. Kehityn valokuvaajana ja päivitän tietojani tekniikan parissa.

Toisekseen minä olen sinun asiakkaasi, lukijasi. Miksi valitat minulle. Haluaisitko sinä käydä kampaajalla, joka on tympääntynyt työhönsä. Kampaajasi kertoisi sinulle, että hänellä ei ole enää yhtään inspiraatiota keksiä asiakkaille uusia hiustyylejä. Suoran polkkatukan leikkaaminen on alkanut puuduttaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Olisiko käynti kampaajalla rentouttava kokemus? Haluaisitko käydä uudestaan?

takataskun tikkaus


Tämä kirjoitus on sinulle, joka kärsit blogiburnoutista tai kaipaat piristysruisketta blogiisi. Haluan nimittäin kertoa sinulle, että olen löytänyt juureni blogisisaruksista, pienestä bloggaajien keskusteluryhmästä. Yhteishenki ryhmässä on hyvä ja olen oppinut lisää kirjoittamisesta, kuvaamisesta ja blogin teknisestä puolesta.

Tarkemmin minun sanomani sinulle bloggaava ystäväni on tämä: Hanki verkosto, etsi ympärillesi muita, jotka kirjoittavat blogia. Jaa ilosi ja surusi blogiystävillesi, he ovat sinun tukiverkostosi. He osaavat kuunnella ja tukea sinua paremmin kuin minä, blogisi lukija. Kommentoikaa rehellisesti toistenne kirjoituksia ja antakaa palautetta sekä kehitysideoista. Vertailkaa bloginne kävijämääriä ja keksikää keinoja sivujen katselujen lisäämiseen. Jakakaa ärsytyksen aiheita ja riemuitkaa yhdessä onnistumisista.

kaipaatko blogiystävää


Mistä näitä blogiystäviä voisi etsiä. Laita ilmoitus omaan blogiisi, että etsit ystäviä blogimaailmasta. Blogiystävää ei siis tarvitse tuntea oikeassa elämässä. Ota itse yhteyttä blogisi aktiivisiin seuraajiin, jos heillä on oma blogi. Facebookista löytyy blogiryhmiä, julkaise siellä etsintäilmoitus. Toki voit pyytää myös minua blogiystäväksesi. Varmasti ystäviä ilmaantuu, sinä et ole ainut joka kaipaat tukea bloggaamiseen. Virtuaalimaailmassa ystäviin voi pitää yhteyttä monella tapaa, käyttäkää Facebookin ryhmiä, Skypen ryhmäkeskusteluja, Instagrammin livelähetyksiä, Google Docsia tai vanhaa kunnon sähköpostia.

älä uraudu


Minulla on kaksi erityisen hyvää blogisisarusta. Laura, joka kirjoittaa Mitäs Meille -blogissa lapsiperhearjesta ilman filttereita. Jenni tarjoilee terveellistä kasvisruokaa suurella ruokahalulla Ruoka-alkemisti -blogissa. Olen heille kiitollinen saamastani suorasta palautteesta. Huomaan oppivani itsekin samalla, kun jaan palautetta heille.

Kerron sinulle kaksi hyvää vinkkiä onnistuneelle blogiystävyydelle: Jaa, niin sinullekin annetaan. Jaa vinkkejä, ohjaa ystäväsi tiedon äärelle, paljasta blogisi parhaat tekstit. Toiseksi, ole avoin uusille ehdotuksille ja näkökulmille. Kokeile, mieti tai ota aikalisä, ennen kuin sanot ei. Älä uraudu.



Avain iloiseen blogiin löytyy itsestäsi. Arvosta blogiasi, mieti mitkä ovat blogisi vahvuudet, entä sinun omat vahvuutesi. Blogiystäväsi kanssa pystyt löytämään näitä vahvuuksia paremmin. Hän näkee blogisi uusilla silmillä, ilman tunnelatausta. Kerro näistä vahvuuksista myös lukijoillesi, miksi blogiasi kannattaa seurata. Jos muut ovat metsässä mäntyjä, ole sinä koivu. Levitä oksiasi, jaa inspiraatiotasi lukijoillesi. Jaa iloisia oivalluksia ja hauskoja sattumia. Hyvää viestiä on helpompi jakaa. Nimittäin jos haluat, että blogilinkkisi kerää jakoja, niin siinä on oltava ilosanoma levitettäväksi.

Vielä voisin kirjoittaa ajanpuutteesta ja kiireestä, sillä bloggaaminen ihan niin kuin muutkin harrastukset vievät aikaa. Valintoja ajankäytölle on tehtävä. Tästä aiheesta jatkaa kuitenkin sujuvasti Veera Oranssia blogissa, joten enpä käytäkään aikaani enempää tähän. Pysähdy, priorisoi ja jätä asioita tekemättä - Kolme ajatusta kiireestä.

Voin suositella lisälukemisiksi myös Kivemman blogin blogiohjeita ja erityisesti postausta: Blogiburnout - kun inspiraatio bloggaamiseen katoaa. Kivemman blogin Mrs. K. on myös blogisisarusten koolle kutsuja.

Kaivoinpa blogini uumenista vielä näytille kahdet farkkulegginssit, joissa on tikkauskuvio takataskussa. Kädenjälki on hyvää, mutta kuvaustekninen toteutus postauksessa ontuu.

Vielä ehdit hyvin mukaan Suomi100-teemakäsitöihin, kesäkuun teemana ovat runot ja laulut.

Kiitos myös sinulle  lukijani, sinäkin inspiroit olemassa olollasi minua, vaikka et sitä ehkä huomaakaan.

12 kommenttia:

  1. Erinomainen teksti, kiitos tästä 👍 ! Blogiystävät ovat kyllä kultaakin kalliimpia ja iso apu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuret kiitokset Hanna. Ensin mulla ei ollut mitään kirjoitettavaa näiden caprihousujen lisäksi, mutta kävelylenkin jälkeen mulla oli liikaakin jo sanottavaa.

      Poista
  2. Mielenkiintoinen teksti! Luinkin Oranssia-blogista Blogisiskoista. Mietin, liittyisinkö itsekin. Mutta sitten tulin siihen tulokseen, etten halua "liittoutua" mihinkään edelleenkään. En tiedä, olisinko edelleenkään kovin valmis ottamaan kritiikkiä vastaan omasta bloggaustyylistäni. :D Se on tekstityypiltään ja -tyyliltään niin erilainen kuin mihin käsityöpiireissä on tavallisesti totuttu. Se on minun näköinen. Kuvaamiseen haluaisin saada lisäoppia. Siinä olen edelleen "ekaluokalla". :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistta Pikku AKka :) Bloggaustapoja on tosiaan monenlaisia. Tulen aina hyvälle mielelle kun luen sinun blogiasi. Mää innostun aina kaikesta uudesta ja varsinkin yhteisöllisestä, niin lähdin mukaan blogisiskoihin. Ajattelin että jos en tykkääkään, niin sieltä pääsee poiskin.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos Lauraidak :) On ollut kiva tutustua sinuun ja blogiisi :)

      Poista
  4. Tämä oli ihana postaus! Bloggaaminen on kyllä niin paljon antoisampaa kun saa ympärilleen hyvän porukan.

    Kiitos, että olet blogisiskoni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ilo on minun puolellani :) Olisipa blogisiskot olleet jo olemassa silloin kun blogini perustin, niin moni asia olisi kannattanut tehdä toisin. Nyt tämä on ollut kantapään kautta oppimista :D

      Poista
  5. Blogisiskoista on kyllä ollut iso apu ja tuki! On ollut mahtavaa tutustua uusiin ihmisiin, erilaisiin blogeihin ja ollut myös mahtava ammentaa kokeneilta konkareilta hyviä vinkkejä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kiteytit tämän ydinajatuksen kyllä selkeästi, juuri näin. Uusiin ihmisiin tutustuminen on ollut varsin mukavaa, kun yleensä blogin kirjoittamien on yksinäinen harrastus.

      Poista
  6. Todella hyvä postaus :)) Kiitos, Johanna ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kuulla, pidän kommettiasi suuressa arvossa :) Sinunkin blogistasi huokuu varmat otteet, teet sitä taidolla ja suurella sydämellä, siksi erityisesti konkarin kehut lämmittävät.

      Poista

Kiitos kommentistasi, se ilahduttaa takuuvarmasti.